Puheenjohtaja

Hei,

olen Veijo Pessi ja aloitin kolmannen kauden seuran puheenjohtajana. Haluan kiittää kaikia aikaisempia puheenjohtajia, johtokunnan jäsenille, jaostojen ja toimikuntien jäsenille siitä merkittävästä työstä Metsästysseuran eteen. Kiitos kuuluu tietenkin myöskin ahkerille talkoolaisille ja naisjaoston jäsenille. Haluan jatkaa parhaan kykyni mukaan Teidän tekemäänne työtä yhdessä teidän ja maanomistajien kanssa.

Olen asunut lapsuuteni Ruovedellä Kukkolan talossa Kekintien alkupäässä eli nylkyvajan pihapiirissä.

Taisto Kekki opetti minulle rusakon metsästys, kun hiihdin Taiston perässä Koivukorven peltojen ojien pientareilla alle kymmenen vuotiaana. Taisto antoi minun myös ampua ensimmäisen kerran haulikolla ja antoi minulle vielä suomenajokoira Kirin pennunkin, mutta äiti pisti minut palauttamaan sen, kun olin vielä liian pieni ajokoiran kouluttajaksi. Naapurin Yrjö Lahtisen tyttären poika Harri Pulli oli kesäisin kesävieraana ja teimme pieniä eräretkiä Ansanmaahan ja Haukkaan sydänmaille. Myöhemmin kun taidot karttuivat, teimme eräretkiä eri puolille Lappia.

Naapurin poika Pekka Moskarin kanssa kytättiin ritsoilla rottia ja Pekka kehitti sellaisen ritsankuulan, että se oli rotalle laaki ja vainaa. Myöhemmin ilmakko oli vakiovarustus ulkona liikuttaessa. Pienoiskiväärin luvan sain 15-vuotiaana ja Pekan kanssa liityttiin Metsästysseuraan v. 1975.

Sitten sain luvan omaan haulikkoon. Ampumaradan haulikkorata oli kovassa käytössä, ja sorsastuksen alussa Ruojärven joka rannalla oli sorsastajia tuiki tiheässä. Syksyisin kuljettiin Pekan kanssa haulikot olalla pitkin poikin Ansanmaata.

Hirvikivääriin sain luvan 19-vuotiaana ja pääsin hirviporukkaan samana syksynä ja heti onnisti. Verne Hangaslahti näki Mustanlammin laanilla kolme hirveä, joista kaksi oli komeaa sarvipäätä ja yksi naaras. Siitä paikasta Pauli Tanneraho ja Markku Koivuaho ottivat minut kyytiin ja lähdettiin hirviä vastaan Koverontielle. Jäin passiin Roskalanvuoren alkupäähän ja tovin kulutta iso sarvipää vilahti sivullani. Nopea tähtäys ja laukaus takaviistoon sivulle ja hirvi kaatui. Neljätoistapiikkinen nurin ja se oli suurempi hirvi kuin Niilo Kurikan Vääränjärven päähän ampuma hirvi. Nipan ampuman hirven lempinimi on ”Kalle.”

Muutin työn perässä Tampereelle kauppahommiin -86 ja yhdeksänkymmentäluvun alussa talonrakennus, työ ja perhe veivät ajan ja jäin pois hirviporukasta. Tein kuitenkin paljon päiväretkiä Helvetinjärven kansallispuistoon ja tunnen sen monelta kolkalta. Viimeiset kymmenen vuotta olen rakentanut pikkuhiljaa erästelykämppää Sallaan Olulankajoen latvavesille.

Palasin takaisin hirviporukkaan 2013 ja toimin varajohtajana syksyn -14 ja metsästyksen johtajana v. -15 - 16 ja seuran puheenjohtajana aloitin 2017.

Minulla on vielä paljon opittavaa seuran toiminnasta ja työ vie aikani. Toimin seurassa harrastuspohjalta ja harrastuksen on oltava mukavaa. Onneksi seuralla on kokenut johtokunta ja aktiivinen jaostotoiminta. Pidetään huoli, että maanomistajat pitävät metsästysseurasta ja pidetään me huoli riistasta ja toteutetaan eettistä metsästystä ja tehdään riistanhoitotyötä. Monimuotoiset talousmetsät antavat hyvän elinympäristön monipuoliselle eläinlajistolle.

Kaikki jäsenet tulkaa mukaan seuran toimintaan ja talkoisiin. Nuoret Ruoveteläiset ja miksei vanhemmatkin, ottakaa rohkeasti yhteyttä meidän jäseniimme ja tulkaa tutustumaan seuran toimintaan.

Olkaa yhteyksissä minuun tai johtokunnan jäseniin. Yhteystiedot löytyvät välilehdeltä Yhteystiedot, johtokunta.

Eräterveisin Veijo Pessi

 

Veijo Ansanjärvellä 70-luvun alkupuolella
Hirviporukkaa mallia 1977
14 piikkinen nurin
Pitkänlinjan saalista
Niinimäen salmen peurapukki
Veijo Koverolla hiitelemässä